EU-politiikkaa eduskuntavaaleihin

Eduskuntavaalien lisäksi tänä keväänä järjestetään myös eurovaalit. Asiat eivät kuitenkaan ole erillisiä, sillä EU vaikuttaa arkeemme ja myös eduskunnassa tehtävään päätöksentekoon yhä enemmän. Iso osa siitä lainsäädännöstä, joka aikoinaan tuli eduskunnasta, on nykyisin peräisin Brysselistä.

Unionin päätöksenteosta puhuttaessa keskitytään usein Euroopan parlamenttiin ja muistellaan sitä, kuinka Suomella on vain 13 meppiä tuossa valtavassa 750 edustajan möhkäleessä. On kuitenkin hyvä muistaa, että käytännössä EU-lainsäädännöstä ja erityisesti isosta kuvasta päätetään EU:n neuvostossa jäsenmaiden hallitusten kesken. Niinpä Suomen hallituksella on huomattavasti enemmän vaikutusvaltaa kuin meidän kaikilla mepeillä yhteensä. Hallitus määrittelee, millaista politiikkaa Suomi haluaa EU:ssa ja EU:sta. Suomessa EU-politiikkaa johtaa pääministeri, joten siitä kannattaa puhua jo nyt eikä vasta myöhemmin keväällä.

Näissä eduskuntavaaleissa EU-politiikalla on entistä suurempi merkitys, sillä vaalien tuloksen perusteella muodostetaan hallitus, joka vie läpi Suomen puheenjohtajuuskauden EU:ssa. Tuleva hallitus päättää EU:n rahoituskehyksistä ja muodostaa Suomen kannan unionin laajentumiseen. Millaisia EU-tason ratkaisuja Suomi haluaa pakolaiskriisiin? Millaista ilmastopolitiikkaa EU noudattaa? Millaiseksi muodostuu EU:n ja siitä eroavan Ison-Britannian välinen suhde? Millaista sääntelyä EU:sta halutaan tai ei haluta? Tästä kaikesta linjaa tuleva hallitus.

Rahoituskehyksistä – eli siitä, kuinka paljon ja mihin EU käyttää rahaa seuraavan seitsemän vuoden aikana – neuvotellaan parhaillaan. Pöydällä oleva komission ehdotus lisäisi Suomen EU-nettomaksuja kymmenillä miljoonilla vuosittain. Kesällä otetaan kantaa siihen, aloitetaanko jäsenneuvottelut Makedonian ja Albanian kanssa. Pakolaiskriisin suhteen EU ei edelleenkään ole pystynyt päättämään yhteisistä ratkaisuista.

Nämä ovat tärkeitä juttuja, mutta valitettavasti välillä tuntuu, että EU vain rämpii kriisistä toiseen. Se on rapauttanut ihmisten luottamusta Unioniin. EU:lta pitää voida vaatia tehokkuutta ja tuloksia.

Olen elänyt selvästi suurimman osan elämästäni Suomessa, joka kuuluu EU:hun. Suhtaudun siihen rakentavan kriittisesti. Haluan EU:n toimivan niissä kysymyksissä, joissa EU-tason toiminta on järkevää. Jäsenmaihin ulottuvaa pakottavaa sääntelyä, kuten vaikkapa kellojen siirtelyä, en kaipaa lisää, vaan muun muassa tästä antamastani esimerkistä pitää päästä eroon.

Sinisten EU-politiikka puolustaa vahvoja kansallisvaltioita. Tällä vaalikaudella Suomessa on tehty kriittisempää ja järkevämpää EU-politiikkaa. Me haluamme pienentää unionin budjettia. Me haluamme siirtää turvapaikanhakuprosessin Unionin ulkopuolelle, jotta maahanmuutto Eurooppaan on hallittua ja pystymme auttamaan hädänalaisia. Me haluamme eroon turhasta sääntelystä. Me haluamme, että Suomi ottaa aktiivisesti kantaa ja etsii kumppaneita näkemyksilleen eikä vain liity muiden joukkoon.

Jo eduskuntavaaleissa sinä päätät, millaista EU-politiikkaa sinun kotimaasi ajaa.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *