Ansiosidonnainen kaikille – ummehtuneet valtarakenteet historiaan

Olin tällä viikolla tilaisuudessa, jonka otsikkona oli Ansiosidonnainen kaikille – miksi ei? Tilaisuudessa puhujina oli hallitukselle asiasta selvityksen tehnyt Mauri Kotamäki, STTK:n Ralf Sund ja Suomen Yrittäjien Harri Hellstén. Lisäksi oli kansanedustajien paneeli, jossa puolueiden edustajia oli vasemmistoliitosta, sinisistä, kokoomuksesta, vihreistä ja keskustasta. Kaikilta oli toki pyydetty osallistujaa. Kotamäen selvityksessä on esitetty myös ratkaisuvaihtoehdot muutokseen.

Moni ei ehkä ihan heti tiedä, mistä tässä on kyse. Ei kaikkein mediaseksikkäin aihepiiri. Onnekkaita ovat ne, jotka eivät työttömyyttä joudu koskaan kokemaan eivätkä sitä kautta näitä asioita miettimään. Aika moni kuitenkin joutuu ja itse asiassa ihan jokainen työttömyyden varalle itseään joka kuukausi vakuuttaa.

Kaikki palkansaajat maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksua, jota käytetään rahoittamaan työttömyysturva niille, jotka jäävät työttömiksi. Järjestelmässä on kuitenkin yksi merkittävä epäkohta. Jäädessään työttömäksi vain ne, jotka kuuluvat johonkin liittoon ja sitä kautta työttömyyskassaan tai vain työttömyyskassaan, mikä sekin on mahdollista, saavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Jos ei kuulu kassaan, saa huomattavasti pienempää peruspäivärahaa. Vaikka kyseinen henkilö on ihan samalla tavalla maksanut työttömyysvakuutusmaksuja omasta palkastaan. Kassoihin maksetut jäsenmaksut kattavat vain noin 134 miljoonaa euroa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista, kun kaikkien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista sitä katetaan 1,3 miljardin euron verran.

Epäkohta ei myöskään jää vain siihen, kuinka paljon tukea henkilö saa työttömänä ollessaan. Tämä vaikuttaa myös eläkkeeseen, sillä ansiosidonnainen kerryttää eläkettä, peruspäiväraha ei.

Kyseessä on erittäin iso epäkohta suomalaisten työttömien yhdenvertaisuudessa ja se pitää korjata. Koska asia on niin yksinkertaisesti epäoikeudenmukainen, herää kysymys, miksi tätä ei ole jo korjattu. Joku tätä vastustaa, mutta miksi?

Pääasiassa muutosta vastustaa AY-liike. Tilaisuudessa olleista puolueiden edustajista harva ihan suoraan vastusti muutosta, mutta selkeää kantaa tai ainakaan halua muutokseen ei välttämättä kaikilta löytynyt. Ja huomionarvoista on sekin, että esimerkiksi sosiaalidemokraatit eivät halunneet edes osallistua. Minusta AY-liikkeen edustaja lähinnä kiemurteli perusteluissaan ennen kuin uskalsi puhua siitä, mihin muutoksella olisi vaikutusta: järjestäytymisasteeseen. Eli toisin sanoen AY-liikkeen valtaan ja talouteen.

Nykyinen järjestelmä on 60-luvulta ja siltä kuulosti kyllä sen puolustaminenkin. Osa vastustajista sanoo, että asia ei ole yhteiskunnallisesti merkittävä. Kuka tahansahan voi liittyä kassan jäseneksi ja saada ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Mutta kyse ei ole vain siitä. Minusta juuri tämänkaltaiset muutokset, joilla muokataan yhteiskuntamme ummehtuneita valtarakenteita ja etujärjestöjen ja puolueiden välisiä kytköksiä, ovat sitä, mitä Suomi tarvitsee. Lisäksi, tämä koskee vuosittain noin 70 000 peruspäivärahaa saavaa ihmistä, jotka ovat maksaneet palkastaan vakuutusta, mutta eivät itse sitten kuitenkaan ole vakuutettuja. Ja selvityksen mukaan nämä ovat juuri niitä, jotka turvaa eniten tarvitsisivat, mm. nuoret. Minulle tämä on yhteiskunnallisesti merkittävää.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *